Tri Jack Newmanin artikkeleita imetyksestä

Imetystiedon syyllistävyys

Monet terveydenhuollon ammattilaiset, viranomaiset ja äidinmaidonkorviketta valmistavat yritykset eivät halua levittää tietoa imetyksen eduista ja tukea imetystä. Ne väittävät imetystiedon syyllistävän sellaisia äitejä, jotka eivät imetä. Monet imetystietoa levittäneet on saatukin vaikenemaan "syyllistämisen" varjolla.

"Syyllistäminen" on mielestäni pelkkä tekosyy, jonka taakse on helppo piilottaa terveydenhuollon ammattilaisten omat puutteelliset tiedot imetyksestä. Heidän ei itsensä tarvitse tuntea huonoa omaatuntoa siitä, että eivät kykene auttamaan imetysvaikeuksien kanssa kamppailevaa äitiä. Moni äiti olisi sitä paitsi säästynyt imetysvaikeuksilta, jos imetystä olisi alusta asti tuettu kunnolla. "Syyllistämättömyyden" varjolla korvikevalmistajat ja terveydenhuollon ammattilaiset saavat rauhassa jakaa korvike-esitteitä ja -näytteitä raskaana oleville ja vastasynnyttäneille äideille. Esitteiden ja näytteiden jakamisen on kuitenkin selkeästi osoitettu vähentävän imetystä.

Monissa muissa tilanteissa ammattilaiset eivät pelkää syyllistämistä lainkaan. Monet lääkärit syyllistävät perhepedissä nukkuvia täysin turhaan. Jos raskaana oleva nainen kertoo lääkärilleen tupakoivansa, nainen luultavasti poistuu neuvolasta tietoisena siitä, että vaarantaa tulevan lapsensa terveyden. Tai jos raskaana oleva nainen kertoo käyttävänsä alkoholia säännöllisesti, hänelle tulee luultavasti huono omatunto neuvolakäynnillä. Entä mitä lääkäri tai terveydenhoitaja mahtaisi sanoa, jos kuulisi äidin syöttävän viikon vanhalle vauvalle tavallista kevytmaitoa? Useimmat ammattilaiset varmasti järkyttyisivät suuresti ja kehottaisivat äitiä vaihtamaan kevytmaidon korvikkeeseen. (He eivät tietenkään kehottaisi äitiä imettämään, koska "äitiä ei saa syyllistää siitä, että hän ei imetä".)

Ammattilaiset suhtautuvat korvikkeeseen myönteisesti yksinkertaisesti siksi, että korviketta valmistavat yritykset ovat onnistuneet mainonnassaan. Yritykset ovat onnistuneet vakuuttamaan lähes koko maailman siitä, että korvikkeet ovat lähes yhtä hyviä kuin äidinmaito, joten imetyksestä ei tarvitse tehdä kovin suurta numeroa. Nestlen varatoimitusjohtaja on jopa julkisesti myöntänyt mainonnan toimivan. Ammattilaiset suhtautuvat korvikkeeseen myönteisesti myös siksi, että he itse tai heidän vaimonsa eivät ole imettäneet. "En halua syyllistää äitiä siitä, että hän ei imetä, koska en halua itse syyllistyä siitä, että omia lapsiani ei ole imetetty."

Asiaa voi tarkastella myös lääketieteen näkökulmasta. Teollinen äidinmaidonkorvike on teoriassa vauvoille parempi vaihtoehto kuin tavallinen lehmänmaito. Yksikään kliininen tutkimus ei ole kuitenkaan pystynyt todistamaan, että tavallisella lehmänmaidolla ja korvikkeella ruokittujen lasten välillä olisi jotain eroa. Äidinmaidolla ja imetyksellä on ihmiselle huomattavasti enemmän tieteellisesti todistettuja etuja korvikkeeseen verrattuna kuin mitä korvikkeella on tavalliseen lehmänmaitoon (tai minkä hyvänsä eläimen maitoon) verrattuna. Tieteellisesti todistettua uutta tietoa äidinmaidon ja imetyksen eduista syntyy koko ajan. Olemassa oleva tieto jo kertoo, että imetetyt vauvat ja heidän äitinsä voivat teollisuusmaissakin paremmin kuin korvikeruokitut vauvat. Imetetyillä vauvoilla on vähemmän korva- ja suolistotulehduksia, ja heillä on pienempi riksi sairastua nuoruusiän diabetekseen ja muihin sairauksiin. Imetys vähentää myös äidin riskiä sairastua rinta- tai munasarjasyöpään. Imetys myös mitä luultavimmin ehkäisee osteoporoosia.

Imetystä pitäisi tukea niin, että kaikkia raskaana olevia naisia rohkaistaan ja kannustetaan imettämään. Kaikille raskaana oleville naisille ja heidän perheilleen pitää kertoa korvikeruokinnan riskeistä. Kaikilla äideillä on oikeus saada kunnollista ohjausta ja tukea imetykseen heti vauvan syntymän jälkeen. Juhlapuheet ja hyvät aikomukset eivät yhtään auta äitiä, jonka nännit ovat haavoilla vauvan huonon imuotteen vuoksi. Tai äitiä, jota on virheellisesti kehotettu lopettamaan imetys joko lääkityksen tai oman tai lapsen sairauden vuoksi. Tai äitiä, jonka maitomäärä ei virheellisen ohjauksen takia riitäkään vauvan tarpeisiin. Ammattilaisilta saadut huonot neuvot ovat imetysten epäonnistumisten suurin yksittäinen syy!

Korvikeruokinnan riskeistä tietävä äiti tekee tietoisen ratkaisun ryhtyessään käyttämään korviketta. Korvikkeita koskeva tieto ei saisi kuitenkaan tulla korviketta valmistavilta yrityksiltä, kuten asianlaita valitettavasti useimmiten on. Yritysten esitteissä kerrotaan ensin äidinmaidon eduista, mutta sitten annetaan ymmärtää, että yrityksen tuote on itse asiassa lähes yhtä hyvää tai jopa samanveroista.

En ole huolissani niistä äideistä, jotka saavat hyvää imetysohjausta, mutta huomaavat, että imetys ei ole heidän juttunsa. He pystyvät helposti siirtymään pulloruokintaan. Pulloruokinnasta imetykseen siirtyminen sen sijaan on huomattavasti vaikeampaa, ja usein jopa mahdotonta.

Pulloruokinnan tietoisesti valinneet äidit eivät syyllisty ratkaisustaan. Imettämättömyydestä syyllistyvät äidit, jotka olisivat halunneet imettää ja yrittivätkin, mutta epäonnistuivat. Turhalta syyllistämiseltä vältytään, jos äidit saavat imetyksen ja äidinmaidon hyvistä vaikutuksista kertovan tiedon lisäksi myös kunnollista ja ammattitaitoista imetysneuvontaa, -tukea ja -ohjausta. Valitettavasti kunnollista imetystietoa ja -ohjausta ei ole useimmissa pohjoisamerikkalaisissa ja eurooppalaisissa yhteiskunnissa saatavilla.

Kirjoittanut Tri Jack Newman, kääntäneet alkuperäistekstistä Breastfeeding and Guilt Riitta Hankonen ja Tarja Saaros

Vapaasti kopioitavissa ja välitettävissä edelleen sillä ehdolla, että tekstiä ei käytetä missään sellaisessa yhteydessä, jossa WHO:n koodia äidinmaidonkorvikkeiden markkinoinnista rikotaan.