Suomennettu ja julkaistu imetystukilistan sivuilla tekijän luvalla.

Jean Cotterman RNC, IBCLC

Reverse Pressure Softening/nännipihan pehmentäminen painamalla

Tekniikka, jolla maidon noustua rinnan/nännipihan saa pehmeämmäksi, jotta vauva saa helpommin hyvän imemisotteen.

Yhä useammat terveydenhuoltoalalla työskentelevät ovat huomanneet, että äideillä, jotka ovat synnytyksen aikana saaneet huomattavia määriä nesteitä suonensisäisesti, turvotus jatkuu tavallista pitempään. Lisääntynyt turvotus synnytyksen jälkeen lisää rintojen kudosturvotusta, aiheuttaa nännipihan alueella kudosten joustamattomuutta, muuttaa nännin muotoa, ja häiritsee miellyttävän ja tehokkaan imemisotteen saamista.

Haluan jakaa kanssanne tekniikan, joka on osoittautunut erittäin hyödylliseksi ensimmäisten 7 - 14 päivän aikana synnytyksestä. Kutsun sitä nimellä nännipihan pehmentäminen painamalla (Reverse Pressure Softening, RPS). Tässä menetelmässä käytetään hellävaraista painamista, ja toimenpiteen voi suorittaa joko terveydenhuoltoalan ammattilainen tai tekniikka voidaan opettaa äidille itselleen, tarvittaessa vaikka puhelimitse.

Soluväleissä oleva nestemäärä voi kasvaa 30 % normaalia suuremmaksi ennen kuin turvotuksen havaitsee paljaalla silmällä [Guyton]. Varhainen ennaltaehkäisevä RPS-tekniikan käyttö voi auttaa vauvaa saamaan enemmän maitoa rinnasta, estää nännikipua ja -haavoja, ja nopeuttaa synnytyksen jälkeisen pakkautumisen vähentymistä.

Rinnan pumppaaminen tässä vaiheessa saattaa lisätä rinnan turvotusta pumpun suppilo-osan alueella varsinkin, jos pumppua käytetään voimakkaimmalla imulla. Tällainen "ylimääräinen turvotus" voi aiheuttaa nännipihan alla olevien maitotiehyiden hautautumisen syvemmälle nännipihan alle. Tällöin rinta tyhjenee heikosti vauvan imiessä rintaa, käsin lypsämällä tai pumppaamalla.

RPS-tekniikkaa on hyödyllisintä käyttää välittömästi ennen imetystä, niin monella imetyskerralla kuin on tarpeen. Nännipihaa aivan nännin juuresta painetaan tasaisesti ja hellävaroin suoraan kohti rintakehää vähintään minuutin ajan. (Äiti voi kellon vahtimisen sijaan samalla vaikka laulaa.)

Jos kynnet ovat lyhyet, nännipihaa voi painaa samanaikaisesti molempien käsien sormenpäillä. Kynnet voivat melkein olla kiinni nännin sivuilla. Tavoitteena on saada aikaan 6 - 8 pienen kuopan tai painauman muodostama ympyrä nännin juuren ympärille. Jos toimenpiteen suorittaa muu kuin äiti itse, painamiseen voi käyttää peukaloiden tai sormenpäiden "tasaista" kohtaa. Kädet voivat olla myös sivuttain, jolloin paine kohdistuu nännin ylä- ja alapuolelle noin parin sentin mittaiselle alueelle. Näin tehtäessä nännipihaa täytyy kuitenkin painaa vielä toiset 60 sekuntia nännin vastakkaisilta puolilta (ylä- ja alapuoli; vasen ja oikea sivu).

Jos rinnat ovat turvonneet erittäin piukeiksi, ja nännipihaa painetaan molempien käsien sormenpäillä, painamisen jatkaminen 2 - 3 minuutin ajan voi tuottaa paremman tuloksen. (Aika voi kulua mukavammin, jos kellon vahtimisen sijasta katselee hiekan valumista 3 min tiimalasissa.)

Kun painamiseen käytetään peukaloiden tai sormenpäiden "tasaisia" kohtia, kudosturvotus jakautuu tasaisemmin, jos painettavaa kohtaa vaihdetaan aina 60 sekunnin jälkeen, mutta kutakin kohtaa painetaan kuitenkin yhteensä 2 - 3 minuuttia (ylä- ja alapuoli; vasen ja oikea sivu).

Jos äidin kynnet ovat lyhyet, mutta hänellä on vain yksi käsi vapaana, hän voi tarttua nänniin "kohtisuoraan", taivuttaa sorminiveliä hieman, jotta paine kohdistuu laajemmalle alueelle, ja painaa sormia suoraan kohti rintakehää 1 - 3 minuutin ajan. Painaminen toistetaan tarvittaessa, ja käden asentoa käännetään, jotta paine kohdistuu eri alueelle.

Painaminen vaikuttaa kolmeen asiaan:

• Mahdollinen ylimääräinen soluväleissä oleva neste siirtyy tilapäisesti poispäin, samaan suuntaan kuin lymfasuonet tyhjenevät.
• Painaminen, joka kohdistuu nännipihan alla oleviin maitotiehyisiin, siirtää maitoa kauemmas tiehyisiin. Kun paine nännipihan alla olevissa tiehyissä helpottaa, vauvan tarttuminen rintaan tuntuu vähemmän epämukavalta. Nännipihan alueesta tulee joustavampi, jolloin vauvan on helpompi saada nänni ja nännipihan alue syvemmälle suuhunsa, ja jolloin nännipihan alue paremmin vastaan vauvan kielen lypsävään liikkeeseen.
• Herumisrefleksi käynnistyy itsestään, kun nännipihan alueen hermot saavat painamisesta tasaista stimulaatiota, jolloin maito siirtyy rinnan etuosaan. Näin käy lähes aina alle viidessä minuutissa.

Guyton, AC, Basic Human Physiology: Normal Function and Mechanisms of Disease, 2nd Ed., W. B. Saunders Co. Philadelphia, 1977, p. 321.

Päivitetty marraskuussa 2003. Tekstiä saa kopioida ja jakaa, kunhan teksti säilytetään sellaisenaan ja alkuperäinen kirjoittaja mainitaan. Lupa koskee Kyle Cottermanin piirtämiä kuvia.

Kermaline Jean Cotterman, mellomom@juno.com,alkuperäinen englanninkielinen RPS http://www.health-e-learning.com/articles/rps.pdf, suomeksi kääntänyt Sanna-Mari Tonteri